rihta
substantiivi
-
toimenpide tai väline, jolla suoristetaan puuta tai metallia
Kuorma-autonkuljettaja käytti rihtaa, jotta hänen kuormansa oli tasapainossa.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro